Olympus sai lähteä





Ostin noin vuosi sitten "pokkariksi" Olympus E-410 kameran. Tuossa pikkukamerassa on paljon hyvää. Se on hyvin tehty, ei natise eikä tunnu muoviselta, vaikka onkin muovia. Se on pieni ja kevyt, mutta sillä on hyvä kuvata. Kittiobjektiivi on optisesti hyvä, vaikka tuntuu hieman kevytrakenteiselta. Mukana tulee jopa hyvälaatuinen vastavalosuoja.  Hyvää on myös kuvanlaatu alempana mainittua poikkeusta lukuunottamatta ja RAW-mahdollisuus. Sisäänrakennettu pikkusalama on myös yllättävän kätevä joissakin tilanteissa.
Huonoa on objektiivivalikoima, josta puuttuvat valovoimaiset kiinteät kakkulat. Valikoimassa on kyllä muutama kiinteä, mutta tavalliseen kuvaukseen sopivia ei juuri ole. Missä ovat normaali ja pari laajakulmaa vaikkapa valovoimalla 2.0? Leican tekemää Panasonicin 1.4 valovoimaista normaalia ei saa Suomesta ja vaikka saisikin, niin hinta ja koko ovat molemmat yläkantissa. Taitaa olla niin, että määrä korvaa laatua nykyään tässäkin. Kuluttaja haluaa paljon zoomauskerrointa, mutta valovoima saa olla vaikka ö.
Huonoa on etsin, josta ei näe onko tarkennus kuvaajan vai kameran valitsemassa kohdassa. Huonoa on myöskin kohina yli ISO 400 asetuksella. Tämä korostuu kittiobjektiivilla, jonka valovoima on surkea. Dynamiikassa ei myöskään ole kehumista, mutta tämä seikka ei minua aivan älyttömästi kylläkään haitannut.
Pidän kovasti tuosta pikkujärkkäristä, mutta nuo mainitut puutteet saivat minut luopumaan Olympuksesta. Otin 410:llä monta hyvää kuvaa, mutta vuodessa suljin kävi vain noin 3600 kertaa. Kamerallani on nyt uusi koti ja toivottavasti nykyinen omistaja tekee sillä paljon hienoja kuvia. Yllä muutama otokseni Olympus E-410 kameralla.
 
Bloggers Team