Salaman käsisäätö, ohje aloittelijalle

Salaman irroittaminen kamerasta antaa valaisuun lukemattomasti uusia mahdollisuuksia verrattuna kamerassa kiinni olevaan salamaan. Siinä samalla tulee tietenkin lisää valinnan paikkoja, kun vaihtoehdot lisääntyvät.

Mihin sijoitan valon, laitanko sateenvarjon, miten salaman teho säädetään jne.?

Silloin kuin kuvaaja päättää sijoittaa salaman jalustalle, niin kuvaus on jo lähtökohdiltaan edes jotenkin suunniteltu. Kohde on tietyssä paikassa, valo tietyssä ja niin edespäin. Tällaisessa tapauksessa salaman valotehon käsisäätö puolustaa paikkaansa, sillä vaikka automaattivalotus toimii keskimäärin luotettavasti kaikissa kameroissa, niin tulos on siltikin kameran arpoma, eikä välttämättä vastaa kuvaajan näkemystä asiasta. Automaatti saattaa kaiken lisäksi valottaa hieman eri lailla peräkkäisiä ruutuja.

Salaman käsisäätö on kuulemani perusteella yksi vaikea asia salamakuvaajan tiellä aloittelijasta mestariksi. Käsisäätö kannattaa opetella, koska vasta sen hallittuaan voi valaisemalla tehdä juuri sellaisia kuvia kuin itse haluaa.

Himmeninaukko ensin kohdalleen

Tässä perustoimintaohje aloittelijalle. Tämä ohje koskee miljöössä kuvaamista, koska useimmat kuvat tehdään miljöössä, esim. kotona tai kotipihalla. Tätä ohjetta voi tietenkin soveltaa loputtomiin, mutta jostain on alettava. Tämä ohje toimii kaikkien salamoiden ja kaikkien digijärkkäreiden kanssa.

Laita salama jalustalle haluamaasi kohtaan valaisemaan kohdetta, kytke salama päälle ja aseta se käsisäädölle. Valitse tehoksi jotain säätöasteikon puolivälin tienoilta, esim. 1/16. 

Laita kamera käsisäädölle ja päätä millä aukolla haluat kuvata. Yleensä kannattaa valita suurehko aukko, varsinkin sisätiloissa, jotta mahdollinen vallitseva valo saadaan tarvittaessa hyödynnettyä. Alla olevassa esimerkissä valitsin aukon f/2.8. Valitse suljinajaksi käsivarakuvaukseen sopiva valotusaika, esim. 1/60, mutta kuitenkin sellainen aika, että valotus ilman salamaa on alivalotuksen puolella.

Säädä salaman teho sopivaksi valitulle kuvausaukolle. Ota testikuva ja tarkastele kuvaa kameran näytöltä. Jos kuva on aivan liian vaalea, niin pienennä salaman tehoa reilusti, eli ainakin kaksi aukkoväliä. Jos lähtökohta oli 1/16, niin siitä kaksi aukkoväliä pienempi tehoasetus on 1/64 teho. Jos kuva taas aivan liian tumma, niin säädä salamaan lisää tehoa. Kaksi aukkoa 1/16 tehoon lisää olisi 1/4 teho.

Älä muuta mitään asetuksia kamerassa äläkä siirrä salamaa, vaan säädä salaman tehoa suuremmaksi tai pienemmäksi niin kauan, että kuvauskohde on oikein valottunut. Kun testikuva on melkein oikein valottunut, niin säädä salaman tehoa 1/3 aukkoväli kerrallaan joko suuremmaksi tai pienemmäksi sen mukaan onko testikuva liian vaalea vai liian tumma. Useimmissa pikkusalamoissa 1/3 aukon väli on yksi pykälä tai pienin mahdollinen säätöväli.

Valotusaika säätää vallitsevan valon

Jos kuvaat sisätiloissa ja haluat vallitsevaa valoa mukaan kuvaan, niin valotusaikaa säätämällä voit vaikuttaa tähän. Nyrkkisääntö on, että valitulla valotusajalla säädetään vallitsevaa valoa ja salaman teho säädetään valitun himmenninaukon mukaan. Kokeile valotusajan säätämistä vasta sitten, kun olet ensin säätänyt salamavalotuksen oikein kohdalleen. Valotusajan pidentäminen ottaa mukaan enemmän vallitsevaa valoa ja valotusajan lyhentäminen tekee tietenkin päin vastoin.

Alla olevat esimerkit kuvasin aivan äsken. Käytin mallina tyttäreni koiraa, joka on meillä hoidossa pari päivää, koska se antaa aina kuvausluvan. Valitsin siis kuvausaukoksi f/2.8, jolle sopivaksi salaman tehoksi osoittautui parin kokeilun jälkeen 1/64. Yläkuvassa käytin 1/200 s. valotusaikaa ja alakuvassa valotusaika oli 1/20 s. Kohde, eli koira, on samalla tavalla valottunut molemmissa kuvissa, mutta tausta on yläkuvassa tummempi kuin alakuvassa.

Alakuvassa ikkunasta tuleva valo haijastuu pöydän pinnasta ja ikkunakin on ylivalottunut miltei täysin sävyttömäksi. Kumpi on parempi? Se lienee makuasia, mutta alakuva näyttää vähemmän valaistulta.

Lisäsin vielä kaavion valaisusta, jos se selventää tätä tilannetta.

Kuva samasta tilanteesta ilman salamaa olisi tietenkin kuulunut mukaan, mutta kun meikäläinen on niin hajamielinen, että rutiinilla lauoin menemään ja muistin asian vasta, kun kohde ja vallitseva valo olivat jo ihan muualla.

Koko homma kuulostaa aluksi ihan hirveältä säätämiseltä, mutta ei se sitä oikeasti ole. Muutaman harjoittelukuvan jälkeen tulee tuntumaa siitä mille teholle salama kannattaa asettaa valitulla kuvausaukolla ja ennen pitkää koko säätäminen on miltei automaattinen toimenpide, eikä salaman automaattivalostusta enää kaipaakaan.

Kameran herkkyysasetus vaikuttaa lopputulokseen myös, mutta sekavuuden tunnetta vähentääkseni palaan siihen myöhemmin. Esimerkikkuvissa käytin herkkyyttä ISO 400, mutta harjoittelussa käy muukin asetus. Kannattaa kuitenkin pysyä melko matalissa herkkyyksissä. 

Kuvasin esimerkkikuvat Olympus E-5 kameralla, 12 - 60 mm f/2.8 - 4 objektiivilla ja Olympus FL-50R salamalla, jonka heijastin 76 cm sateenvarjosta. Väläytin salamat Olympuksen langattomalla järjestelmällä.
 
Bloggers Team