Kaikki tarpeelliset objektiivit 400 eurolla



Vanhassa vara parempi, sanotaan. Esittelen tässä käyttökelpoisen ja hyvälaatuisen sarjan objektiiveja, joiden polttovälialue kattaa lähes kaiken peruskuvaamisen. Parasta on hinta, yhteensä n. 400 euroa.

Ok, kakkulat ovat käytettyjä ja lisäksi tarkennus pitää tehdä käsin, mutta kaikkea ei voi saada.


Laajakulma Nikkor Ai 28 mm f/2.8. Valovoimaa n. aukko enemmän kuin tyypillisessä kittizoomissa ja optinen laatu vähintään samaa tasoa. Pienikokoinen ja metallirakenteinen, joten kestää kovaa käyttöä vielä muutaman vuosikymmenen.


Kontrastikas ja teräväpiirtoinen täydeltä aukolta alkaen, mutta terävyysalue voimakkaasti kupera, joten täydellä aukolla kuvan nurkat eivät aina ole terävyysalueella. Nikonilla on optisesti parempiakin 28 milllisiä, mutta tämä versio ei ole todellakaan huono. Maksoin omastani käytettynä 100 euroa.


Normaali Nikkor Ai 50 mm f/2. Valovoimaa pari aukkoa enemmän kuin kittizoomeissa ja optisesti vähintään samaa tasoa. Tämäkin on pieni ja tukevarakenteinen.


Täydellä aukolla kontrasti ja terävyys hieman lattea, mutta toimii hienosti esim. potreteissa. Aukon tai parin himmennys terävöittää kuvan mukavasti. Maisemat kannattaa kuvata aukoilla f/8 - 11, jolloin nurkatkin ovat terävät. Parhaimmillaan tosi skarppi ja toimii vaikka D3x:n kanssa. Maksoin omastani käytettynä 50 euroa.


Lyhyt tele Nikkor Ai 105 mm f/2.5. Jälleen hyvä valovoima ja tukeva rakenne, joka tuntuu painossa, sillä sitä on enemmän kuin muoviobjektiiveilla. Koko on kuitenkin mukavan pieni. Tästä objektiivista on pienempikin Ais-versio, joka on optisesti samanlainen.


Tämä legendaarinen Nikkor on optisesti huippua, eikä häpeä oikeastaan minkään objektiivin rinnalla. Suorituskyky on loistava heti täydeltä aukolta, mutta paranee vielä aavistuksen himmentämällä. Toimii lähilinssin tai loiton kanssa hienosti myös lähikuvauksessa. Maksoin omastani käytettynä 150 euroa.


Tele Nikkor Ai 200 mm f/4. Tässä valovoimalla ei voi kehuskella, vaikka sitä onkin aukon verran kittizoomia enemmän, mutta pieni koko vastaavasti tasapainottaa kokonaisuutta. Metallia ei ole tässäkään säästelty ja se tuntuu kaikin puolin laadukkaana kokonaisuutena.


Kuten edellinenkin tele, niin myös tämä on optisesti erinomainen. Täydellä aukolla voi joskus havaita pientä purppuraa kontrastikkaissa rajapinnoissa, mutta ei mitään hälyttävää. Terävyydessä ja kontrastissa ei ole moittimista ja parempaa saa hakea. Maksoin omastani käytettynä 100 euroa.


Koko setti siis 400 euroa, jolla ei saa mitään optiseselta suorituskyvyltään vastaavaa uutta tämän polttovälialueen kattavaa optiikkaa. Tämä on tietenkin hieman paradoksaalista, sillä 28 - 200 mm alue on käytönnöllinen vain täyden kennon kamerassa ja ne, joilla on varaa tai tarvetta esim. Nikon D700:lle tai jopa D3:lle eivät ehkä halua pihtailla objektiiveissakaan.

Käsitarkennus on toinen hankaluus, josta selviää kunnolla vain isolla etsinkuvalla varustetulla täyden kennon kameralla. Parhaidenkaan pikkukennoisten etsinkuvat eivät sovi hyvin käsitarkennukseen, ainakaan minun silmilläni.


Varsinkin 105 ja 200 milliset toimivat tosi hyvin pikkukennoisessakin ja kyllä tarkennuksen kanssakin toimeen tulee, jos kohde ei liiku vauhdilla. Telen lyhyt syväterävyysalue helpottaa käsitarkennusta, koska terävä kohta erottuu laajakulmaa paremmin.

Sitten on vielä tietenkin valotuksen mittaus, joka toimii vain Nikonin paremmissa malleissa. Tämä ei digiaikana ole mikään aivan ylitsepääsemätön asia, koska mittauksen voi yritys ja erehdys menetelmällä asettaa kohdalleen ennen kuvaamista. Sitä paitsi samalla oppii mittaamaan valoa omilla silmillään ja siitä taidosta on pelkästään hyötyä.

Muutamia tilannekuvausta haittaavia ominaisuuksia siis tulee kaupanpäälle näissä perinneobjektiiveissa, mutta suosittelen silti kokeilemaan niitä, koska siinä ohessa voi oppia valokuvaamisesta uusia asioita. Optisen tai mekaanisen laadun ja hinnan suhde ei ainakaan parane vaikka ostaisi minkä tahansa uuden objektiivin.

Päivitys: Automaattihimmennin toimii kaikilla Nikoneilla.







 
Bloggers Team