Vastaus yllä olevaan kysymykseen löytyy tietenkin Nikonin käyttöohjeesta, mutta ohjetta ei joko lueta tai sitten ohje ei ole selkeä.
Tässä Nikonin langattoman salaman lyhyt oppimäärä.
Langaton salama tässä tapauksessa tarkoittaa Nikonin infrapunaohjauksella toimivaa järjestelmää, jossa ilman johtoja ( lankoja ) voidaan kamerasta käsin ohjailla yhtä tai useampaa erillistä salamalaitteita, jotka ovat yhteensopivia tämän järjestelmän kanssa. Tällaisia salamoita ovat esim. Nikon SB-900 tai vasta esitelty uutuus SB-700. On myös tarvikesalamoita, jotka toimivat.
Nikonin langaton salama toimii D90 rungon ja sitä parempien runkojen kanssa ilman lisävälineitä. Vähintään yksi erillinen salama toki tarvitaan, mutta ei muita lisävälineitä. Mainitun D90 rungon alapuolella mallistossa olevilla rungoilla voidaan myös käyttää langatonta salamaa, mutta silloin tarvitaan vähintään kaksi erillistä salamaa. Toinen on kamerassa kiinni ohjaavana salamana ja toinen kamerasta erillään ohjattavana.
Ohjaus kamerarungon omalla salamalla
Nikon D90 ja sitä paremmilla rungoilla ( poislukien D3-sarja ) erillissalaman ohjaus voidaan tehdä kamerarungon omalla salamalla, joka asetetaan ohjaustilaan kameran valikosta. Yhdysrakenteisen salaman asetukset löytyvät "mukautetut asetukset"-valikosta, joka on myös kynäsymbolilla merkitty. Nikon D700 rungossa valikon kohta on e3.
Yllä olevassa kuvassa on vasemmalta oikealle valikon polku. Viimeisessä valikon ruudussa näkyy, että kameran oma salama on asetettu olemaan välähtämättä, ryhmä A on käsisäädöllä 1/5 teholla ja ryhmä B 1/32 teholla. Alinna olevassa kanavavalinnassa on neljä vaihtehtoa, jolloin esim. neljä kuvaajaa voi työskennellä samassa tilassa välkyttelemättä toistensa salamoita.
Ohjattava, eli orjasalama, asetetaan "remote"-tilaan. Yllä olevassa kuvassa on Nikon SB-900 salaman virtakytkin käännettynä remote-asentoon. Virtakytkimen keskellä olevaa nappia pitää painaa, jotta kytkin kääntyy remote- ja master-asentoihin.
Toinen tärkeä asia ohjattavassa salamassa on ryhmän valinta, joka voi olla A, B tai C. Kamerarungon yhdysrakenteisella salamalla voi ohjata kolmea ryhmää, joista yksi on rungon oma salama. Näin ohjattaville salamoille voi antaa ryhmäksi joko A tai B. Rungosta käsin voi sitten säätää kumpaakin ryhmää. Yhdessä ryhmässä voi olla useita salamoita ja ryhmän säätö vaikuttaa kaikkiin saman ryhmän salamoihin.
Yllä olevassa kuvassa Nikon SB-900 salama kuuluu ryhmään B ja on kanavalla 1. Ohjattava salama pitää tietenkin olla samalla kanavalla kuin ohjaava salama.
Ryhmä valitaan SB-900 salamassa painamalla nappia GR-kirjaimien alapuolella, jonka jälkeen valintakiekkoa pyörittämällä valitaan haluttu ryhmä ja OK-napilla kuitataan valinta. Kanavan valinta käy samalla tavalla, mutta ensin painetaan Ch-nappia, jonka jälkeen pyöritetään kiekkoa ja sitten kuitataan OK-napilla.
Ohjaus erillisellä salamalla
Kaikissa Nikonin digirungoissa voidaan käyttää langatonta salamajärjestelmää, kun ohjaavana laitteena käytetään rungon salamakenkään kiinnitettyä erillistä salamaa. Nikon D90 ja sitä parempien runkojen kanssa näin saadaan pidempi kantama ohjaussignaalille ja muiden runkojen kanssa tämä tai SU-800 lähetin on ainoa mahdollisuus.
Jos ohjaavana laitteena käytetään Nikon SB-900 salamaa, niin käyttöön saadaan neljä ohjattavaa salamaryhmää, joista yksi on ohjaava salama. Ohjaavan salaman lisäksi voi siis käytössä olla kolme ( A, B tai C ) erikseen säädettävää salamaa tai salamaryhmää.
Ohjaava salama asetetaan "master"-tilaan, josta esimerkkinä yllä SB-900 salaman virtakytkin. Yllä olevassa kuvassa ohjaava mastersalama on asetettu olemään välähtämättä, ryhmä A on asetettu käsisäädölle 1/32 teholle, ryhmä B käsisäädölle 1/4 teholle ja ryhmä C TTL-automaattivalotukselle ilman valotuskorjailua. Oikeassa ylänurkassa näkyy valittuna kanava 1.
Kun jotain ryhmää halutaan säätää, niin SEL-kirjainten alapuolella olevaa nappia painamalla voidaan valita haluttu ryhmä. Säädettävän ryhmän kohdalla MODE-nappia painelemalla valitaan tämän ryhmän toiminta käsisäädön ja automaattitoimintojen välillä.
Käsisäädöllä olevan ryhmän tehoa säädetään painamalla ensin M-kirjaimen alapuolella olevaa nappia ja sitten säätökiekkoa pyöritetään niin, että haluttu teho tulee näkyviin. OK-napilla kuitataan lopuksi.
Automaatilla olevan ryhmän valotuskorjausta säädetään +/- merkin alapuolella olevaa nappia painamalla, jonka jälkeen säätökeikkoa pyöritetään niin kauan, että haluttu korjaus näkyy. Lopuksi kuitataan OK-napilla.
Ohjattavat orjasalamat asetetaan samalla tavalla kuin käytettäessä ohjaavana salamana kamerarungon yhdysrakenteista salamaa.
Nopean valotusajan salama
Toinen usein kuulemani kysymys koskee nopeita suljinaikoja salaman kanssa. Miten ne nopeat, virallista salamatäsmäysaikaa lyhyemmät valotusajat saa käyttöön? Nopean valotusajan salamatäsmäys on käytettävissä vain Nikonin D90 ja sitä paremmilla rungoilla.
Nikon käyttää nopeasta salamatäsmäyksestä lyhennettä FP, ja tämän saa käyttöön samasta valikosta kuin langattoman salaman ohjauksenkin. Nikon D700 rungossa valikon kohta on e1, josta valitaan "automaattinen FP". Yllä valikon polku vasemmalta oikealle.
Nyt salamat välähtävät kaikilla valotusajoilla, mutta niin kuin kaikessa, tässäkin on kääntöpuolensa. Lyhyillä valotusajoilla salaman välähdys on oikeastaan hyvin nopea sarja lyhyitä välähdyksiä, joista muodostuu yksi koko sulkimen aukioloajan kestävä pitkä välähdys. Tuollainen toiminta kuluttaa energiaa enemmän kuin tavallinen välähdys ja siksi salaman teho laskee.
Automaattisalamalla kuvatessa tehon laskun huomaa niin, että salama pitää ehkä olla lähellä kohdetta, jotta valon määrä riittää. Käsisäätöisellä salamalla tehon laskun huomaa siitä, että nopeilla valotusajoilla salman teho pitää säätää suuremmalle kuin vastaavalta valaisuetäisyydeltä virallisella salamatäsmäysajalla kuvattaessa.
Yllä esimerkkikuvapari, jonka vasen kuva on kuvattu aukolla f/5.6, ajalla 1/250 s. ja salaman 1/128 teholla. Oikea kuva on kuvattu samalla f/5.6 aukolla, mutta valotusaika on ollut 1/2000 s. ja salaman teho 1/4. Olen siis joutunut nostamaan salaman tehoa kokonaiset viisi aukkoa, koska käytin nopean valotusajan salamatäsmäystä.
Valon väri näyttää niin ikään olevan kuvissa erilainen. Miljööhenkilökuvissa sekä ulkona, joissa nopean valotusajan salamatäsmäys on ehkä omimmillaan salaman valon värivirhe ei ole kovin kriittistä. Studiossa tuotekuvissa asia on aivan toinen, mutta jos joku studiossa tuotekuvia pikkusalamoilla kuvaakin, niin nopean valotusjan täsmäystä hän siellä tuskin tarvitsee.
Yllä esimerkkikuvaparin oikeanpuoleinen kuva värikorjattuna vastaamaan suunnilleen vasenta kuvaa.
Nikonin langaton salama toimii hyvin ja luotettavasti useimmissa kuvaustilanteissa kunhan ohjaavalla salamalla on näköyhteys ohjattavan salaman sensorille. Kokeilimme kesällä järjestelmän kantamaa ja yllätyimme.
Nämä ohjeet ovat tietenkin vain välttämätön tekninen osa salamoiden käytössä. Kokonaan toinen juttu on sitten salamoilla valaisu, jolla kuva ja sen tunnelma tehdään.
KORJAUS JA LISÄYS
Pekka kommentoi, että langaton toimii myös D80 rungon omalla salamalla. Tekstini käsittelee Nikonin tämän hetken mallistoa, mutta en ole sitä selvästi tuonut esille. En tunne Nikonin malleja kovin hyvin lähimenneisyydestä, koska palasin Nikonin käyttäjäksi uudelleen vuoden 2009 keväällä. Sitä edellinen Nikonini oli D1x.
