Peilittömiä ja muita perinteisistä ratkaisuista poikkevia kameroita putkahtelee yhä enemmän. Eniten kasvava kameraryhmä tällä hetkellä onkin pokkareiden ja parempien peilijärkkäreiden välissä oleva ryhmä, jossa on kohta runsaudenpula. Ostajalla on mistä valita.
Sonylla oli esillä uusi puoliläpäisevällä peilillä varustetun kameran valmiin näköinen mallikappale. Melko ammattimaisen näköinen runko oli lasin takana, mutta osoittaa Sonyn päättäväisyyttä tämän tekniikan kanssa.
Sonylla oli esillä malleja uusista NEX-sarjan objektiiveista, joihin kuuluu Zeissin valmistama laajakulma, makro-objektiivi, sekä pari zoomia.
Samsungin kuuma uutuus on tietenkin NX100, joka on jatkoa NX10:lle ja osoittaa, että Samsung on tosissaan oman peilittömän järjestelmänsä kanssa. Uusia objektiiveja on niin ikään tulossa ensi vuonna ja Samsungin valikoima on pian melko kattava. Kuvassa NX100 rungon kanssa on uusi vasta esitelty 20 mm f/2.8 laajakulma. Odotan NX100 kameraa kokeiluun ja sitten nähdään onko käyttömukavuus yhtä hyvä kuin NX10 mallilla.
Olympuksen osastolla oli tiukasti lasin takana kiinteäobjektiivisen uutuuspokkarin mallikappale, johon käyvät PEN sarjan lisävarusteet. Kamera tulee tuotantoon, mutta teknistä tietoa ei pahemmin herunut. Kokonsa ja ulkonäkönsä puolesta laite muistuttaa Sigman pokkareita sekä Panasonic LX-5 kameraa.
Panasonic GH2 on hienosäädetty ja paranneltu versio GH1 mallista. Etsin on uusi ja entistä parempi, vaikka vanhakin oli jo melko hyvä. Video-ominaisuuksia on myös parannettu ja merkittävimmät uudistukset koskevat juuri video-ominaisuuksia. GH2 mallin voi ostaa joko kittinä objektiivin kanssa tai pelkän rungon, joka ei ollut mahdollista GH1:n kanssa.
Uusia objektiiveja oli niin ikään esillä, joista erikoinen on 3D-kuvaa tekevä kaksoisoptiikka. Kolmiulotteiset kuvat onnistuvat toistaiseksi vain GH2 rungolla, mutta firmware päivityksellä muutkin Panasonic m4/3 rungot siirtyvät kolmanteen ulottuvuuteen.
Nikonin uusi SB-700 salama löytyy luultavasti monen harrastajan kameralaukusta jatkossa, sillä hinta tulee olemaan reilun satasen alle SB-900 huippumallin. Käyttöliittymä on samankaltainen kuin SB-900 mallissakin, ja SB-700 toimii langattomassa järjestelmässä sekä ohjaavana masterina että ohjattavana orjana. Sillä voi tosin ohjata vain kolmea valoryhmää, joista yksi on master. SB-900 salamalla voi ohjata neljää ryhmää, joista yksi on master. Kuvassa salama on kiinni uudessa D7000 rungossa.
Leica on tunnettu erikoisista keräilijöille tarkoitetuista M-sarjan kameroista, joihin kuuluu Titaaninen M9. Titaanimalli eroaa vakiomallista myös niin, että etsimen halokehät on ledeillä valaistu ja siksi ne näkyvät erinomaisesti kaikissa valaistusolosuhteissa. En tiedä onko halokehillä ja niiden näkyvyydellä paljon käytönnön merkitystä, sillä kuvaakohan kukaan tosissaan tällaisella keräilymallilla, jonka hintakin kuvassa näkyvällä 35 mm f/1.4 titaanioptiikalla varustettuna on reilut 22000 euroa. Komean näköinen laite joka tapauksessa.
Leica pokkarit perustuvat vahvasti Panasonicin malleihin, mutta ne tarkastetaan huolellisemmin ja mahtuvat tiukempien toleranssien sisään kuin Panasonicin vastaavat mallit. Leican raakakuvat ovat Adoben DNG tiedostoja toisin kuin Panasonicilla. Leicat maksavat enemmän kuin Panat, mutta Leican mukana tulee koko rahan edestä Adoben softaa, joka on paljon käyttökelposempaa kuin kameravalmistajien omat ohjelmat.
Fujilla oli esillä hieno retro X100, joka tulee myyntiin ensi keväänä. Kamera näyttää luonnossa ihan yhtä hyvältä kuin kuvissakin, ja osoittautuessaan toimivaksi sekä käyttäjäystävälliseksi se löytää klassikkohenkisiä ostajia varmasti.
Messukierroksen jälkeen kierros Kölnin vanhassa kaupungissa on paikallaan ja saa ajatukset siirtymään valokuvauksesta ja laitteista ihan muualle.
