Viime viikon Talouselämä-lehdessä oli taitoluistelija Laura Lepistöstä kuva, jonka olin ottanut. Toimeksianto oli sikäli mielenkiintoinen, että suoraan kohteen eli Lauran kanssa ei ollut puhunut kukaan lehden toimituksesta. Kuvaus oli välikäsien kautta sovittu ja minulle sanottiin, että voin kuvata treenien jälkeen Laaksolahden jäähallissa. Tämä oli tietenkin minulle helppoa, mutta tällainen herättää aina pienen epäilyksen siitä, että tietääkö kuvattava varmasti olevansa kuvattava. Olen joskus jonkun toisen asiakkaan toimeksiannosta mennyt kuvaamaan henkilöä, joka ei ole tiennyt kuvauksesta mitään ennen minun saapumistani. Tuollainen tilanne on erittäin kiusallinen ja sellaista haluaa välttää mahdollisuuksien mukaan.
Menin jäähalliin hyvissä ajoin ennen treenien loppumista, jotta voisin varmistaa tilanteen kuvauspaikalla. Onnistuin vaihtamaan muutaman sanan Lauran valmentajan kanssa treenien aikana ja homma tuntui olevan hoidossa. Sain soiton myös lehden graafikolta, joka oli tulossa paikalle tyttärensä kanssa, koska tytär harrastaa taitoluistelua. Hetken kuluttua istuin graafikon ja hänen tyttärensä kanssa jäähallin kahviossa, jossa meille selvisi, että seuraavaksi jäälle menisivät pienet taitoluistelijan alut. Saimme idean, että kuvaisimme Lauran yhdessä pienten luistelijoiden kanssa.
Minä kysyin pikkuluistelijoiden vanhemmilta lupaa kuvaamiseen sitä mukaan kun heitä tuli hallille. Kaikki olivat sitä mieltä, että idea on hyvä. Se asia hoitui todella helposti.
Treenit loppuivat ja minä menin jäälle esittäytymään. Laura osoittautui oikein miellyttäväksi nuoreksi naiseksi eikä hänellä ollut kiire mihinkään, joten voisin rauhassa tehdä kuvat. Pystytin kaukalon toiseen päähän yhden salamavalon ja pyysin pienet luistelijat mukaan kuvaan. Kuvasta tuli oikein soma, mutta hieman liikaa perinteisen ryhmäkuvan kaltainen ja päätimme tehdä vielä toisen version, jossa pyysin lapsia luistelemaan Lauran ympärillä.
Tämä toinen kuva oli juuri sellainen, mitä halusimmekin ja se myös käytettiin lehdessä.
Asetin kameran ISO 800 herkkyydelle, koska halusin taustan mukaan kuvaan enkä halunnut käyttää kovin pitkää valotusaikaa. Salamassa oli pieni tasovalo ja kääntösuodatin, joka muuttaa päivänvalon keinovalon väriseksi. Salaman tehtävänä oli tässä hieman siistiä valaistusta, sillä jäähallin valoja ei ole suunniteltu potretteja varten, vaikka valon määrä onkin kohtalainen. Valotin useita ruutuja 24 mm polttovälillä aukolla 5 ja ajalla 1/40 sekuntia. Objektiivi oli Canonin 24 - 70 millinen zoomi ja kamera Canon 5D. Yllä sama kuva, joka oli lehdessä, mutta rajaamattomana. Lehdessä kuva oli miltei neliön muotoon rajattu.
