Panasonic GF2 kokeilussa

f/2.8, 1/1000 s. ja ISO 100
Panasonicin ensimmäinen Micro 4/3 kamera GF1 oli erittäin onnistunut kokonaisuus pientä kokoa ja hyvää kuvanlaatua. Käytettävyyskään ei ollut huono. Viime vuonna Panasonic esitteli GF2 mallin, joka on ensimmäistä pienempi ja joiltakin osin yksinkertaisempi.

Käsissä

Pana GF2 on pieni, kuten kuvista näkyy. Vertalukohtana oleva kovia kokenut LX3 ei ole paljon pienempi. Pienuus on kylläkin osin harhaa, koska kuvissa oleva 14 mm objektiivi on erittäin kompakti. Millä tahansa zoomilla varustettuna GF2 on huomattavasti LX:ää kookkaampi.

Käyttöliittymä perustuu vahvasti kosketusnäyttöön, eikä varsinaisia nappeja ole liikaa. Kosketusnäyttö toimiikin melko hyvin ja esim. tarkennuspisteen valinta on erittäin mukavaa. Näyttö ei ole yliherkkä kosketuksille ja voisi joskus reagoida herkemminkin. Ainakin iPhonen jälkeen jää tällainen vaikutelma. Näin talvella kosketusnäyttö ole parhaimmillaan ulkokäytössä, mutta toisaalta ei ole kuvaaminen muutenkaan parhainta puuhaa pakkasessa.

Panasonicissa on Quick Menu, johon voi vapaasti valita ne toiminnot, joita useimmin tarvitsee. Näin kameran käyttö on sujuvaa ja säätöjen muuttaminen nopeaa.

Minä kuvasin suurimman osan kuvistani täysautomaatilla ja tyydyin säätelemään ainoastaan kameran valotuksenkorjailua. Näin Pana GF2 onkin omimmillaan. Kittiin kuuluvan 14 mm laajakulman käytännön syväterävyys juuri muutu himmentämällä, ja lasi on joka tapauksessa parhaimmillaan täydellä tai lähes täydellä aukolla. Ei ole oikein mitään syytä alkaa itse säätämään valotusarvoja, kun P-asennossa kamera pitää aukon optisesti parhaimmalla alueella ihan itsestään. Näyttää nimittäin siltä, että Pana ei halua himmentää f/4:n alle muuten kuin pakon edessä silloin, kun suljinajat loppuvat.

Valotuksenkorjailun säätökiekko on aavistuksen liian syvällä kolossaan, sillä käyttö olisi mukavampaa, jos kiekon kääntely sujuisi helpommin.

Panan salama toimii samalla tavalla kuin esim. Olympus Pen E-PL2:ssa. Salaman voi sormella pitää käännettynä kattoa kohti, jolloin valaisusta saa nätimmän joissakin tilanteissa. Erikoista säästämistä sen sijaan on salaman valotuskorjailun poisjättäminen, koska sille varmasti olisi käyttöä. En ole vielä tähän päivään mennessä tavannut salamaa, en yhdysrakenteista tai erillistä, joka valottaisi automaatilla joka tilanteessa niin kuin haluan.
f/3.5, 1/1600 s. ja ISO 100
Takanäyttö on selkeä ja riittävän kokoinen. Panassa ja muissakin vastaavissa kameroissa saisi näytön näkymä olla vapaammin kustomoitavissa. Miksei voi valita näkyville juuri ne asiat, jotka haluaa? Onneksi histogrammin voi sijoittaa mihin haluaa.

Kuvan laatu

Pana GF2 tekee hyvää jälkeä, mutta ei ratkaisevasti parempaa kuin edeltäjänsä. Kuvissa on paljon yksityiskohtia ja terävyyttä. Korkeilla herkkyyksillä ISO 1600 on käyttökelpoinen, mutta kyllä uudet pikkukennoiset peilikamerat menevät tässä suhteessa edelle. Kokonaisuutena Panan kuvatiedostot näyttävät hyvältä. Kuvasin kaikki kuvani raakana.
f/3.2, 1/1600 s. ja ISO 100
Tarkennus

Panasonicin kameroissa tarkennus toimii nopeasti ja täsmällisesti, eikä GF2 ole poikkeus. Tarkennus on nopea ja luotettava. Tarkennuspistettä voi siirtää koskettamalla näyttöä, joka on erinomaisen mukavaa, eikä tästä ominaisuudesta haluaisi luopua, kun siihen tottuu.
f/4, 1/1600 s. ja ISO 100
Kokonaisuus

Panasonic GF2 on hauska kamera. Se on kuin pokkari, joka toimii kuin järkkäri. Laukaisin, tarkennus, kaikki tuntuu jämäkältä ja täsmälliseltä. Se on rakenteeltaan tukeva, mutta pienikokoinen. Kuvaustulokset ovat tasaisen varmoja, koska tarkennus ja valotus toimivat luotettavasti.
f/2.5, 1/500 s. ja ISO 100
Ottaisin ehkä kittinä myytävän 14 millisen tilalle objektiiviksi Panasonicin 20 mm f/1.7 pannukakun, jonka kuvakulma sopii yleiskuvaukseen paremmin ja valovoimalle on aina tarvetta. Sääli, että 20 millistä ei ole paketoitu GF2:n kanssa.

Kaikki esimerkkikuvat on kuvattu 14 mm f/2.5 objektiivilla.
 
Bloggers Team