Kävin luennoimassa HEO:ssa valokuvauksen opiskelijoille. Edellisestä vastaavasta kokemuksestani onkin aikaa, mutta melko hyvin kaikki sujui. Ainakin siihen asti, kun piti näyttää valaisudemo.
Omien kuvien näyttäminen oli sen päivän helppo osuus, mutta lupaamani valaisudemo olisi voinut olla parempikin. Jätin aikaa demolle ihan liian vähän, ja minun olisi pitänyt tehdä parempi suunnitelma etukäteen.
Työssäni teen valaisudemon miltei joka päivä, mutta silloin yleisöä ei tavallisesti ole muita kuin kuvattava. Perjantaina, kun parikymmentä silmäparia seurasi jokaista liikettäni ja minun piti valaista vain valaisemisen vuoksi, niin kaikki tuntui jotenkin paljon tavallista vaikeammalta.
Oppilaat olivat kohteliaita ja kehuivat, vaikka mitään valmista ei syntynytkään. Ehdimme valaista pikaisen potretin pianistista, mutta kuvan olisi voinut valaista hienostuneemminkin. Homma jäi kaivelemaan niin, että lupasin jo mennä uudemman kerran tekemään ihan kunnollisen valaisudemon ajan kanssa.
Olen luvannut pitää valaisunäytöksen eräässä tilaisuudessa hieman myöhemmin keväällä, joten tämä on hyvää harjoittelua siihenkin. Kuka tietää, jos vaikka pitäisin ihan oman valaisutyöpajan joskus.
Kiitos HEOn opiskelijoille vielä kerran, ja minä palaan ennen kuin lumet sulavat. Kiitos myös Sakari Hannulalle yllä olevista tilannekuvista.
