En yleensä kokeile pokkareita, koska peruspokkarit eivät toisistaan kovin paljon eroa ja pokkareiden mallit vaihtuvat miltei viikottain. Tein poikkeuksen Sony DSC-WX1 kameran kohdalla, koska se on yksi harvoja pokkareita, joissa on CMOS-kenno CCD:n sijasta. Sony kehuu laitteen hämäräkuvausominaisuuksia erinomaisiksi.
WX-1 on pieni ja kätevä, erinomaisesti taskuun mahtuva ja mukana kulkeva. Objektiivi on suhteellisen valovoimainen, laajakulmalla suurin aukko on f/2.4. Käyttömukavuus on pokkariksi ihan hyvällä tasolla, eikä säätimiin juuri tarvitse kajota, kun laittaa vehkeen täysautomaatille.
Kuvanlaatu kelpaa varsin hyvin tyypilliseen tällaisen kameran käyttöön mutta ei ole samalla tasolla kuin pokkareiden huipuissa, Canon S90 ja Panasonic LX-3. Korkeilla herkkyyksillä kohinanvaimennus näkyy kuvissa, mutta ISO 1600 toimii kuitenkin kohtalaisesti. En epäröisi kuvata tällä asetuksella, koska yleensä hämärähommissa vaihtoehtona on joko kuva tai ei kuvaa ollenkaan.
Sonyssa on nykytyyliin tukku erikoisominaisuuksia, kuten nopea sarjakuvaus 10 kuvaa sekunnissa, mutta minua huvitti eniten helppo panoraamakuvaus. Sonylla panoroidaan videokuvaustyylisesti haluttu maisema ja kamera yhdistää lennossa kuvat panoraamaksi. Ominaisuus on mielestäni hauska ja toimiikin ihan kelvollisesti. Jos kohteen jokin osa on kovin lähellä kameraa ja toinen osa kaukana horisontissa, niin silloin saattaa lopputuloksessa näkyä virheitä saumakohdissa.
Sony DSC-WX1 on hauska pikkupokkari peruskuvaajalle ja vaikka lomakameraksi pienen kokonsa ansiosta. Panoraamatoiminto voisi ainakin olla kaukomatkoilla mukava, eikä kohtalaisen herkkä kenno ainakaan haittaa pohjolan pimeydessä.
Melulle vastetta
Olen kuullut niin sanotuista vastamelukuulokkeista, mutta en ollut koskaan kokeillut sellaisia, joten sekin piti tehdä viimekertaisen ulkomaanmatkani aikana. Lentokoneessa on matkan aikana tasainen taustahumina, joka saattaa olla jopa häiriöksi, ainakin joillekin. Tällainen ympäristö on siis mitä parhain kokeilumahdollisuus melua taltuttaville kuulokkeille.
Sony MDR-NC7 kuulokkeet poistavat valmistajan mukaan 87,4 % hälyäänistä ja vaikutuksen huomaa, kun vuorotellen kytkee vaimennuksen päälle ja pois. Ensi alkuun en ollut kovin vaikuttunut vaimennuksen tehosta, mutta kun Sonyn jälkeen kuuntelin matkamusaa omilla kuulokkeillani, niin ero oli selvä Sonyn eduksi.
Taustamelun vaimennus on huomattava ja kuuntelumukavuutta lisäävä. Joissakin tilanteissa takanaistuvien puhe kuului häiritsevästi, ei läpitunkevasti, mutta häiritsevästi. Lentokoneen humina katosi melkolailla kokonaan ja kappaleiden välillä oli hiljaista.
Äänenlaatu kelpasi minulle oikein hyvin, mutta en ole hifisti. Kuulokkeet taittuvat kasaan melko pieneen tilaan, mutta itselleni haluaisin mieluummin samalla periaatteella toimivat nappikuulokkeet. Lentomatkustaminen on mukavaa, jos matkan aikana voi uneksia hyvän musiikin tahdissa.