Tässä tämä jo eilen lupaamani juttu. Pakkailin matkaa varten ja hoitelin viime hetken asioita eilen illalla. Siinä tohinassa unohdin julkaista tämän jutun. Pahoittelen viivästystä.
Hyvä ystäväni osti kolmisen kuukautta sitten pokkarikameran, hyvän sellaisen, jota voi kuljetella mukana silloin, kun Canon 5D ei mahdu mukaan. Kameraan tuli vika pari kuukauden käytön jälkeen ja ystäväni vei kameran korjattavaksi.
Ystäväni osti pokkarinsa paikallisesta liikkeestä, eikä siis tilannut kameraa netistä. Paikallinen liike sai ystävästäni asiakkaan, jonka pitäisi olla arvokas asia näinä aikoina, kun maailma on pieni ja netistä tavaroita voi tilata näppärästi jopa paikallista kauppaa edullisemmin.
Pokkariin tuli siis pieni vika, joka ei estänyt kuvaamista, mutta haittasi huomattavasti. Ystäväni kävi liikkeessä kysymässä miten menetellään. Vastaanotto oli viileähkö, mutta ystävääni kehotettiin tulemaan takaisin takuulapun kanssa, niin asia saataisiin etenemään.
Ystäväni menikin takaisin ja kamera sekä takuulappu jäivät liikeeseen, joka lupasi toimittaa kameran takuukorjaukseen. Tämä tapahtui tiistaina. Seuraavana maanantaina, siis viikon kuluttua, ystäväni sai kamerakaupasta tekstiviestin, jossa pyydettiin takuulappua.
Kiinnostavaa tässä on se, että kamerahuollosta oli lähetetty liikkeeseen kysely puuttuvasta takuulapusta jo edellisenä torstaina, eli heti kun kamera oli saapunut heille. Olivat siis pari työpäivää pitäneet asiaa omana tietonaan liikkeessä ennen kuin kysyivät ystävältäni takuulappua uudelleen.
Ystäväni ihmetteli mistä on kyse, sillä hänhän oli jo vienyt takuulapun, ja soitti kauppaan, jossa apulainen ei tiennyt koko jutusta mitään. Seuraavana päivänä kaupasta soitettiin ystävälleni ja puhelun aikana ilmeni, että kaupassa ei tiedetty missä takuulappu on. Kun ystäväni kysyi, että eikö kirjanpidosta löydy myyty laite, niin kauppa vastasi, että on hankala etsiä käsikirjanpidosta.
Ystävälläni oli toki tallella ostokuitti, mutta siinä ei ole yksilöitynä mitä on ostettu.
Tätä seuraavana päivänä ystäväni soitti uudelleen kauppaan ja kyseli joko takuulappu oli löytynyt. Kauppa oli tehnyt uuden ostokuitin, siis tekaissut, kamerasta ja lähettänyt sen huollolle. Ystävälleni jäi keskustelusta sellainen olo, että hän on pokkareineen rasite ja kaupassa ollaan tehty jo ihan tarpeeksi hänen hyväkseen ja että ei tarvitse soitella enää tästä asiasta.
Tästä eteenpäin homma meni niin kuin pitikin, mutta aikaa kului toista viikkoa ylimääräistä aivan turhaan ja ystäväni oli huolissaan.
Kamerakaupoilla on joskus nihkeä asenne takuukorjausten suhteen varsinkin, jos korjattava kamera on ostettu muualta. Tämä on ihmeellistä ja lyhytnäköistä, koska takuukorjattavan laitteen liikkeeseen tuova on potentiaalinen asiakas, jolle voi ehkä myydä jotakin.
Tässä tapauksessa kamerakaupalla oli jo asiaskas, mutta heitä ei kiinnostanut pitää sitä. Melko pienellä vaivalla tämäkin kauppa olisi pitänyt ystäväni asiakkaana. Kauppa olisi voinut tehdä uuden kuitin viipymättä huollolle, jotta korjaus olisi lähtenyt etenemään. He olisivat sitten kertoneet asiasta ystävälleni, kun tämä tulisi hakemaan kameraa korjauksen valmistuttua.
Kun alkuperäinen takuulappu häviää, niin kuluttajalle tulee kylmä rinki takapuolen ympärille välittömästi. Nämä ovat herkkiä asioita ja tällaisissa tapauksissa kamerakauppiaan palvelukyky punnitaan. Kun uudehko laite vikaantuu, niin se ei koskaan ole mukava asia ja siksi hyvän palvelun merkitys korostuu. Hyvä käytös asiakkaan puolelta kuuluu tietenkin myös asiaan. Sitä saa mitä tilaa, eli ei voi odottaa hyvää palvelua, jos itse aloittaa räyhäämällä.
Älä koskaan anna alkuperäistä ostokuittia tai takuulappua kameran mukana huoltoon. Valistunut kauppiaskin tietää tämän ja laittaa kuitista kopion huoltoon. Alkuperäisen pitää jäädä asiakkaalle.
Kyllähän näitä voi kuluttaja-asiamiehen avulla yrittää ratkoa, mutta sekin voi olla pitkä ja kivinen tie, jolle ei huvita lähteä kuin viimeisessä hädässä.
Tässä jutussa en halua niinkään korostaa kuka on syyllinen ja vastuullinen, koska tämä on puolueellinen näkemys, jossa on kuultu vain toista osapuolta. Kauppa joka tapauksessa kadotti takuutodistuksen, mutta siitä huolimatta pienellä vaivalla tämäkin olisi hoitunut ihan asiallisesti. En ole kamerakauppias, mutta kuvittelen, että alalla on kilpailua ja asiakkaista haluttaisiin pitää kiinni.
Kunhan pääsen kuvausmatkaltani takaisin, niin teen vielä tietopaketin kameran huoltoon ja korjaukseen liittyen. Tässä asiassa on monta pientä seikkaa, jotka on hyvä tietää.
Kerro oma asiakaspalvelukokemuksesi kamerakaupassa
Lähetä minulle lyhyt ja ytimekäs kertomus omasta asiakaspalvelukokemuksestasi. Jutulla voi olla hieno tai surkea loppu ja hauskin tai omituisin kertomus palkitaan. Tuomarina toimin minä yksinvaltiaan otteella ja palkintokin on luvassa. Julkaisen voittajakertomuksen blogissani.
Valitsemani parhaan kertomuksen lähettäjä voi teettää Fotonetissä kaksi kappaletta kuvasuurennoksia omista tiedostoistaan. Kuvan lyhyt sivu voi olla enintään 20,3 cm ja pitkä sivu enintään 91,4 cm.
Lähetä korjauskertomus tuossa sivupalkissa olevaan osoitteseen: blogi ät sulanto.fi
Vastausaikaa on ensi viikko, aina lauantaihin 24.4. asti.
Jutun kuvitus ei liity aiheeseen mitenkään muuten, kuin ehkä hivenen ankealla tunnelmallaan.
