Digitaalikameroiden aikana on alettu puhua polttovälikertoimesta ja croppikertoimesta, mutta sama asia on ollut olemassa aina, niin kauan kuin valokuvauskin. Asiasta on alettu puhumaan aikaisempaa enemmän, koska nyt digitaalikameroiden aikana seikka koskettaa tavallista harrastelijaakin.
Objektiivin kuvakulma muuttuu suhteessa polttoväliin, kun kameran kennon koko muuttuu tai filmikoko muuttuu polttovälin pysyessä samana. Mitä isompi kenno, sitä pidempi polttoväli, jotta sama kuvakulma säilyy. Kinokamerassa 24 mm on laajakulma, mutta Olympuksen digijärjestelmässä samaa kuvakulmaa vastaa 12 mm polttoväli. Laakafilmikamerassa 9 x 12 cm filmikoossa taas n. 90 mm polttoväli vastaa osapuilleen kinokameran 24 mm polttovälin kuvakulmaa.
Miten 90 millinen sitten voi olla laajakulma, sehän on tele? Objektiivin kuvakulman määrittelee piirtoympyrän koko eikä polttoväli. Laakafilmikameran 90 millisessä on niin suuri piirtoympyrä, että se vastaa laajakulmaa. Vastaavasti filmiruudun koko on myös esim. kinaria isompi ja filmitaso on myös kauempana objektiivin takana.
Kinokameroden shift-objektiiveissa on tavallista suurempi piirtoympyrä, joka mahdollistaa objektiivin liikuttelun sivusuunnassa. Tällaisen objektiivin taakse olisi mahdollista laittaa kinokokoa suurempi kenno, jolloin objektiivin kuvakulmakin tavallaan kasvaisi, koska koko piirtoympyrä hyödynnettäisiin kerralla.
Piirtoympyrän kasvattaminen on objektiivin suunnittelijalle haasteellinen tehtävä ja saattaa vaatia kompromisseja esim. valovoiman ja objektiivin koon suhteen. Laakafilmikameroissa ei juuri nähdä f/2 valovoimaisia objektiiveja.
On kuitenkin aivan oleellista, että puhutaan kuvakulman vastaavuudesta eri kenno- tai filmikokojen välillä. Polttoväli ei muutu miksikään, mutta kuvakulma muuttuu. Mitä valiä kummasta puhuu, polttovälistä vaiko kuvakulmasta? No, polttovälin mukana muuttuu syväterävyysalue, joka on täysin erilainen vaikkapa yllämainitun esimerkin 12 mm, 24 mm ja 90 mm polttoväleillä.
En tunne optiikan fysiikkaa niin hyvin, että uskaltaisin kirjoittaa tätä syvällisempää tekstiä aiheesta, mutta toivottavasti ylle kirjoitettu selventänee polttovälikertoimen mystiikkaa edes hieman.
Yllä oleva kuva on kuvattu Nikon D700 kameralla 28 mm polttovälillä aukolla f/2.8. Kuvakulmaltaan vastaava otos esim. Olympus E-620 kameralla olisi vaatinut 14 mm objektiivin, mutta syväterävyysalue olisi ollut erilainen kuin 28 mm objektiivilla.
