Nikkor 18 - 200 f/3.5 - 5.6 VRII ja Nikon D7000

Nikon D7000 + Nikkor 18- 200 mm VRII @ 130 mm, f/11, 1/250 ja ISO 200.

Kaikesta huolimatta otin kuitenkin reissulle mukaan otsikossa mainitun yhdistelmän ja ehdin jopa kuvata sillä. Nikonin superzoom 18 - 200 mm on hyvässä maineessa ja moni on kiinnostunut tietämään miten kakkula toimii Nikonin uuden D7000 rungon kanssa. Tässä tiivistetysti omat ajatukseni aiheesta.

Nikon D7000 ja Nikkor 18- 200 mm f/3.5 - 5.6 VRII

Kokeilin viime kesänä 18 - 200 millistä Nikon D40 rungossa ja tämä yhdistelmä pelasi todella hyvin. Zoomi oli riittävän terävä kaikilla polttoväleillä ja aukoilla. Nikon D7000 kenno on uusinta uutta ja siinä on pikseleitä lähes kolminkertainen määrä D40 kennoon verrattuna, joka asettaa optiikalle kovat vaatimukset.

Nikon D7000 + Nikkor 18- 200 mm VRII @ 200 mm, f/8, 1/640 ja ISO 400.

Nikkor on mekaanisesti hyvää tasoa, tarkennus toimii hienosti ja vakaajakin hoitaa työnsä, joten siinä suhteessa kaikki on kunnossa, mutta sehän ei riitä.

Nikon D7000 + Nikkor 18- 200 mm VRII @ 18 mm, f/8, 1/800 ja ISO 400.

Kuten arvata saattaa, niin lyhyillä polttoväleillä Nikkor toimii kohtalaisen hyvin, mutta 100 mm pidemmällä puolella kokonaisuus huojuu.

Kuvan keskellä terävyys on jotenkin siedettävä aina 200 mm asti, mutta reunat ovat parhaimmillaankin pehmeät välillä n. 100 - 200 mm. Laajakulmalla sen sijaan on mahdollista tehdä terävää jälkeä nurkasta nurkkaan. Vääristymät ovat hulppeat, mutta helposti korjattavissa jälkikäteen tai jpg-kuvissa suoraan kamerassa. Kokeiluobjektiivi oli telepäässä epäkesko ja kuvan vasen reuna oli huonompi kuin oikea.

Nikon D7000 + Nikkor 18- 200 mm VRII @ 200 mm, f/8, 1/500 ja ISO 400.

En voi suositella Nikkor 18 - 200 mm zoomia Nikon D7000 rungon kanssa, sillä se on mielestäni liikaa kompromissi. Hyvä runko menee hukkaan, eikä 16 miljoonasta pikselistä ole vastaavaa hyötyä, kun objektiivi ei kykene niitä kaikkia erottelemaan.

Nikon D7000 + Nikkor 18- 200 mm VRII @ 55 mm, f/8, 1/1250 ja ISO 400.

Kyllä kai me kaikki haluamme jollain tapaa mukavuutta elämäämme ja superzoom voisi tarjota sitä valokuvauksen osalta. Valitettavasti mukavuudella on toinenkin puoli ja superzoomit kannattaa unohtaa, jos kuvia on tarkoitus käyttää muuhun kuin ruudulla katseluun. Olen lyhyen ajan sisällä kokeillut kolmea eri superzoomia, joista Nikkor on paras, mutta sekään ei vakuuta. Ei ainakaan Nikon D7000 rungon kanssa, mutta Nikon D40 rungon kanssa 18 - 200 millinen on hyvä kaveri.

Kannattaa ostaa vaikka Canon G12 tai Nikon P7000, jos mukavuus on etusijalla ja unohtaa järkkäri kokonaan.

Nikon D7000 + Nikkor 18- 200 mm VRII @ 18 mm, f/11, 1/640 ja ISO 400.

Tässä joitakin Nikkorilla kuvattuja otoksia, joista osa aukeaa täysikokoisina. Joissakin kuvissa näkyy pilkkuja, mutta ne eivät ole roskia kennolla, vaan lumisadetta. Olen kuvannut raakana ja säädellyt kuvien sävyjä, mutta objektiivin virheitä en ole korjaillut.

Nikon D7000 + Nikkor 18- 200 mm VRII @ 200 mm, f/11, 1/1000 ja ISO 400.

Muista osallistua valokuvauskisaan!

Sitä sun tätä

Tämä viikko on ollut kiireinen kuvausten kanssa ja vapaa-ajalla olen yrittänyt parannella flunssaa, joka on onneksi hellittämässä. Bloggaaminen on siksi ollut olematonta, mutta hyvää on tulossa.

Matti ihmettelee, että toimiiko valaisu.

Ensi viikolla käynnistyy Sulantoblogin ensimmäinen valokuvakisa, mutta pidetään jännitystä yllä maanantaihin asti ja sitten kerron mistä on kyse.

Olen saanut superzoomkokeiluni jälkeen joitakin pyyntöjä, että kokeilisin Nikkor 18 - 200 mm VRII zoomia yhdessä Nikon D7000 rungon kanssa. Tämä on ollut mielessä itsellänikin ja ensi viikolla otan tuon monia kiinnostavan superzoomin kokeiluun. Olen kuvannut Nikkorilla yhdessä D40 rungon kanssa, mutta on kiinnostavaa nähdä miten zoomi toimii D7000:ssa. Esimerkkikuvat eivät tule olemaan Porvoon maisemia, vaan jotain ihan muuta.

Leica S2 on kokeiltu, mutta mitä mieltä olin Solmisin vermeestä? Sitä pitää odotella vielä muutama päivä.

Akut ja laturit


Eräs lukija kyseli millaisia akkuja ja latureita käytän kameroissa ja muissa sähköllä toimivissa laitteissa.

Normaalisti minulla kaksi kamerarunkoa mukana ja yhteensä neljä akkua. Kaksi akkua on Nikonin alkuperäisiä ja kaksi tarvikeakkuja. En ole huomannut mitään eroa alkuperäisten ja tarvikkeiden välillä. Latureina käytän kahta Pixo C2+ yleislaturia, jotka ovat etenkin matkoilla kätevät, koska niillä latautuvat kaikki akut.

Nikonin SB-900 salamoissa käytän ReCyko 2100 mAh sormiakkuja, joita minulla kuusi sarjaa. Kahdet akut joka salamaan. Nämä akut ovat toimineet hyvin ja ainakin minun kuvaustyylilläni niiden virta riittää paremmin kuin hyvin. En juuri koskaan vaihda salamoiden akkuja kesken kuvauspäivän siksi, että sähkö loppuisi kesken.

Jos kuvaan sellaisia kohteita, joissa tarvitsen paljon välähdyksiä ja paljon tehoja, niin käytän studiosalamoita.

Toimistolla lataan sormiakut pienoismallikäyttöön tarkoitetulla Graupner Ultra Duo Plus 30 laturilla, joka toimii todella hienosti. Graupner toimii 12 voltilla ja siksi se tarvitsee myös virtalähteen. Myös tällä voi ladata lähes kaikkia akkuja, vaikka auton akun, jos tarve tulee. Laturilla voi ladata kahta akkusarjaa kerrallaan, joista toisessa voi olla 1 - 30 ja toisessa 4 - 8 sormiakkua sarjassa. Latausvirran voi säätää halutessaan käsin tai jättää automaatille.

Matkoilla lataan sormiakut Pixoilla, mutta kuuden akkupaketin avulla selviän yleensä useamman päivän ilman latauksia.

Myös kameroiden akut kestävät nykyään tosi pitkään, enkä parin päivän reissuilla tarvitse laturia, vaikka otan Pixot tietenkin aina mukaan.

Muista kääntösuodatin salamassa

Salamakuvissa sekavalo usein pilaa tunnelman, vaikka valaisu olisi muuten ihan kohtalainen. Jos kuvaat keinovalossa salamalla, mutta haluat mukaan myös vallitsevaa valoa, niin laita salamaan CTO kääntösuodatin. CTO muuttaa salaman valon keinovalon väriseksi, eikä salaman valaisema osa kuvasta näytä enää siniseltä. Tämä toimii myös suoralla salamalla ja pokkareissakin. Kameran valkotasapaino pitää tietenkin laittaa keinovaloasentoon, sillä muuten kuvat voivat olla liian keltaisia.

Joskus kääntösuodattimia pitää olla monta päällekkäin. Olin kuvaamassa varastossa, jota valaisivat sellaiset erittäin keltaiset lamput. Sellaiset, joita näkee usein teollisuustiloissa. Säädin kameran valkotasapainon käsin 2500 kelviniin, joka oli alin mahdollinen arvo Nikon D700 kamerassa, mutta se ei riittänyt. Jouduin jälkeenpäin vielä Lightroomissa säätämään valkotasapainoa n. 200 kelviniä alemmaksi.

Salaman väri piti saada suunnilleen samalle tasolle ja niinpä laitoin pinon kääntösuodattimia päällekkäin salamoiden eteen. Testikuvan perusteella tämä oli sopiva ja tällä kuvasin.

Nikkor 28 - 300 mm ja Nikkor 18 - 200 mm kuvakulmat

Kuten edellisestä esimerkistä kävi ilmi, niin Nikkor 28 - 300 mm ei ilmeisestikään ole aivan 300 millinen lähimmällä tarkennusetäisyydellään, mutta normaaleilla etäisyyksillä kuvakulma on melkolailla sama kuin pikkukennoisen superzoomilla 18 - 200 mm.

Telepäässä pikkukennoiselle tarkoitettu näyttäisi olevan ehkä hieman kapeampi kuvakulmaltaan, mutta laajakulmissa en huomaa merkittävää eroa. Ehkä juuri tuon yhden millimetrin. 18 millisen kuvakulmahan vastaa 27 millistä täydellä kennolla.

Alla molemmat zoomit pisimmillään samasta paikasta kuvattuna. Ylempänä 28 - 300 mm ja alempana 18 - 200 mm.

Alla molemmat zoomit lyhimmillään samasta paikasta kuvattuna. Ylempänä 28 - 300 mm ja alempana 18 - 200 mm. Tuo kuvassa oleva rakennus on oikeasti tuollainen, joten älköön kukaan vetäkö hätäisiä johtopäätöksiä vääristymistä.

Nikkor AF-S 28 - 300 mm VR2 ED bokeh

Tässä tämän päivän toiset kuvat. Minulta kyseltiin millainen bokeh uudessa 28 - 300 millisessä on verrattuna 18 - 200 milliseen pikkukennoisen objektiiviin?

Tässä on tietenkin parikin asioita mutkistavaa seikkaa. Kuvatako samalla polttovälillä vaiko samalla kuvakulmalla? Jotta homma pysyisi edes jotenkin hyppysissä, eikä kuvia tulisi ääretöntä määrää, niin päätin, että kuvakulma on ratkaisevampi kuin polttoväli. Kuvasin siis samalta etäiyydeltä molemmilla objektiiveilla pisimmällä polttovälillä, 200 mm ja 300 mm.

Tästä voisi kuvata lukemattoman määrän vaihtoehtoja eri polttoväleillä ja kuvausetäisyyksillä, mutta toivon, että tästä on iloa ja apua jonkin verran.

Tarkennusetäisyys oli 1,5 metriä ja katsoja huomaa heti, että 18 - 200 millisellä rajaus on huomattavasti tiukempi kuin 28 - 300 millisellä. Kauas tarkennettaessa molempien kuvakulma on suurinpiirtein samanlainen, joten 28 - 300 millinen taitaa kutistaa polttoväliä, kun tarkennetaan lähelle.

Alla molemmat objektiivit aukolla f/5.6. 18 - 200 millinen ylempänä ja 28 - 300 millinen alempana.

Alla molemmat objektiivit aukolla f/8. 18 - 200 millinen ylempänä ja 28 - 300 millinen alempana.

Alla molemmat objektiivit aukolla f/11. 18 - 200 millinen ylempänä ja 28 - 300 millinen alempana.

Alla vielä vertailu Nikkor 70 - 200 mm VR2 ja 28 - 300 mm kesken. Molemmissa polttoväli 200 mm ja aukko f/5.6. 70 - 200 ylempänä ja 28 - 300 mm alempana.

Superzoom onkin hyvä juttu!

En mielelläni tässä blogissa päivittele henkilökohtaisia asioitani valokuvauksen ulkopuolelta, mutta koska bloggailuni on ollut turhankin vähäistä viime aikoina, niin pieni selitys lienee paikallaan. Minulla on keittiöremontti meneillään ja sen aikataulu uhkaa venyä, ihan omasta syystäni tosin. Yritän saada mahdollismman paljon remonttia tehtyä ennen kuin kuvaukset taas kunnolla alkavat kesän jälkeen. Ensi viikolla on jo monta kuvausta. Sulantoblog kyllä palaa normaaliin tahtiin taas.

Valokuvauksesta ja välineistä sitten. Olen joskus kirjoittanut niin sanotuista superzoomeista, noin 18 - 200 mm objektiiveista, jopa hieman pilkalliseen sävyyn, mutta pilkka taisi tulla nyt ihan omaan nilkkaan. Tosiasia on, että en ole yhdelläkään superzoomilla kuvannut ennen tätä päivää. Huonovalovoimaisilla zoomeilla kylläkin, mutta en sellaisilla, joiden polttovälialue yltää noin laajasta noin pitkälle. Superein zoomikokemukseni on ollut Canon 18 - 135 mm yhdessä 7D rungon kanssa. Tuo Canonin zoomi ei ihan taysillä vakuuttanut, ainakaan noin tiheäpikselisen rungon kanssa. Tuo kokeilu tosin oli talven pimeimpänä aikana, joka ei ainakaan suosi f/5.6 valovoimaista objektiivia.

Heinäkuun alussa olin Tukholmassa tutustumassa Panasonicin uusiin kameroihin ja siellä kuvasin Pana FZ100 superzoomkameralla, eikä se tuntunut yhtään hullummalta laitteelta. Halusin kokeilla pikkukennoiselle järkkärille tarkoitettua superzoomia, joka Nikonin tapauksessa on Nikkor AF-S 18 - 200 mm VR jne.

Nyt minun, heti ensi vaikutelmien jälkeen, pitää myöntää, että tällainen superzoomi taitaa sittenkin olla joissain tapauksissa ihan ässä. Palaan tähän objektiiviin vielä lähipäivinä. Palaan myös muutamaan muuhun asiaan, sillä juttuideoita on varastossa kyllä.

Osallistu kilpailuun!!!

Jore Puusan isännöimä Frameful blogi järjestää kesäkuvakisan, joka on avoinna kaikille. Siellä on palkintokin. Kannattaa siis osallistua. Osallistu.