Alla tyypillinen salamakuva, jossa salaman valo on ainoa valonlähde. Huoneen vallitseva valo jossakin kuuden aukon päässä salaman valon alapuolella. Tämäkin voisi olla ihan kiva muistokuva, varsinkin jos ei tiedä paremmasta. Mutta mehän tiedämme ja silloin tämä ei riitä. Kuvan valotustiedot: aukko f/2.8, aika 1/160 s. ja ISO 200.
Toinen yritys antaa tällaisen tuloksen. Huoneen vallitseva valo on noin yhden aukon verran alivalotettu ja salama on automaatilla. Tulos on paljon ensimmäistä parempi, salaman tekemät varjot ovat taustalla keveämmät ja hehkulampun lämmin valo tuo tunnelmaa kuvaan. Salaman sinertävä valo kuitenkin erottuu hehkulampun valosta ja tällainen sekavalotilanne kaipaa vielä pientä säätöä. Kuvan valotustiedot: aukko f/2.8, aika 1/40 s. ja ISO 800.
Kolmas kerta toden sanoo. Salaman sininen valo muuttuu hehkulampun valoksi laittamalla salaman eteen kääntösuodatin, joka muuttaa salaman värilämpötilan hehkulampun tasolle. Kuva on valotettu samalla tavalla kuin edellinenkin, mutta salaman valoa on lämmitetty CTO suodattimella. Pieni sinertävä kajo mallin kasvoille tulee tietokoneen näytöstä. Nyt kuva alkaa olla albumikelpoinen. Kuvan valotustiedot: aukko f/2.8, aika 1/40 s. ja ISO 800.
Keltainen mehupurkki tietenkin häiritsee, mutta kuvan nuori neiti ei halunnut siitä luopua ja onhan se toisaalta osa dokumenttia. Tämä on aito tilanne, jonka kuvasin hyvän ystäväni kotona. Tätä kuvaa ei olisi ollut pakko kuvata suoralla salamalla, mutta tein tästä esimerkin, koska se edustaa tyypillistä perhe-elämän tilannetta, joka tekee mieli ikuistaa.
