Katselin erään ystäväni portfoliota pari päivää sitten ja annoin hieman palautetta. Sanoin hänelle myös, että minä vedostaisin eli siis käsittelisin osan kuvista uudelleen ja hieman toisella tavalla.
Kun kuvaan toissä, siis asiakkaalle, niin pyrin tekemään mahdollisimman valmista jälkeä jo kuvatessa, koska niin säästän aikaa kuvankäsittelyssä. Tällainen kuvaustapa on minulle ihan luonnollinen, koska olen oppinut kuvaamaan jo kauan ennen kuin digitaaliset kamerat tulivat kuluttajien ulottuville. Filmille kuvatessa oli oikeastaan pakko tehdä kuva valmiiksi jo kameralla.
En ole rajun kuvankäsittelyn ystävä, mutta ymmärrän, että joissakin kuvissa se on välttämätöntä nykyään. Perinteisen pimiön keinoja digitaalisessa muodossa sen sijaan sovellan mielelläni, varsinkin niihin kuviin, joita kuvaan itselleni. Näitä keinoja ovat kontrastin säätö koko kuvaan tai osaan kuvasta, värikylläisyyden säätäminen, kuvan joidenkin osien vaalentaminen tai tummentaminen joitakin mainitakseni.
Hyvällä vedostamisella voi hyvää kuvaa parantaa vielä ennestään. Raakakuvaohjeissani on neuvoja vedostukseen, mutta tässä yksi esimerkki lisää.
Histogrammi on vajaa molemmista päistä Lightroomin oletusarvoilla, mutta tilanne on korjattavissa. Ruutukaappauksessa näkyvät kaikki oleelliset säädöt, jotka ovat siis oletusarvoissa ja kuva suoraan kamerasta.
Kuvan sävyala on makuasia ja jokainen kuvaaja päättää itse mitä haluaa, mutta parempaan lopputulokseen pääsee, jos jo kuvatessa tietää mitä on tekemässä ja mitä lopputulokselta haluaa.
