Sulantoblogin vuoden kamera 2010

Viime vuoden lopulla ajattelin, että Sulantoblogissa valitaan vuoden kamera ensimmäisen kerran blogin historiassa. Ajattelin toimituksen ( minun ) valintaa tai vaihtoehtoisesti lukijoiden valintaa, mutta sitten ajattelin, että vuoden kamera valitaan kuitenkin jo turhan monessa paikassa.

Vuoden kameran valinta on sitä paitsi ihan hölmöä, koska vuoden kamera ei tee yhdestäkään kuvaajasta parempaa kuvaajaa.

Nyt on kuitenkin niin, että olen sittenkin päättänyt valita vuoden kameran, koska muut vuoden kameran valitsijat ja niin sanotut kameratestaajat eivät ymmärrä mistään mitään. Eivät kai ehdi kuvata ollenkaan, kun aika kuluu vuoden kameroiden valintaa pähkäillessä. Oma suosikkikamerani ei ole menestynyt kotimaisten lehtien testeissäkään mielestäni ansaitsemallaan tavalla, joten jotain pitää tehdä. Minun on puolustettava omaa suosikkiani. Tarkennuksena väärinkäsitysten välttämiseksi sanottakoon, että tämä kappale on kirjoitettu huumorimielessä.

Sulantoblogin vuoden kamera on Nikon D7000, jos painotus on valokuvauksessa.

Nikon D7000 ja Nikkor Ai 28 mm f/2.8 objektiivi jostain 70-luvun lopulta.

Perustelut Nikon D7000 puolesta.

Paras tarkennusjärjestelmä hintaluokassaan ja parempi kuin monessa kalliimmassa kamerassa. Tarkennus toimii kohtalaisen nopeasti ja käyttökelpoisesti myös live view tilassa, paremmin kuin missään muussa peilikamerassa. Sonyn kiinteäpeiliset poislukien.
Kaksi korttipaikkaa, ainoana hintaluokassaan.
Paras salamajärjestelmä missään hintaluokassa. Nikon D90 ja sitä paremmat Nikonit ovat Olympuksen lisäksi ainoita, joiden yhdysrakenteinen salama tukee lyhyitä valotusaikoja. Siis esim. 1/2000 sekuntia.
Erinomainen kuvanlaatu kaikilla herkkyyksillä, pikkukennoisista ainoastaan Pentax K-5 on parempi yli ISO10000 herkkyyksillä.
Hyvä etsin ja 100% etsinkuva.
Hyvät videokuvausominaisuudet ja sisäänrakennettu ajastin, jolla nykyään niin muodikas time lapse kuvaus on mahdollista.
Erittäin hyvä hinta - laatu suhde. Paljon ominaisuuksia kohtuuhinnalla.

Ainoa kameran käsittelyn kannalta huonosti mietitty asia Nikon D7000 kamerassa on ISO säätö, joka on muuten melko kehnosti mietitty kaikissa Nikoneissa. Laukaisimen vieressä, erinomaisessa paikassa, on kaksi nappia, joista toisella säädetään valotuksen korjausta. Hyvä niin.

Siinä se on laukaisimen vieressä parhaalla paikalla lähes hyödytön nappi.
Tuo vasemman puoleinen pieni nappula. 

Toisella napilla taas valitaan valotusmittarin toimintatapa, siis pistemittaus, keskustaa painottava tai matriisimittaus. Mitä ihmettä? Kuinka usein sinä vaihdat valotusmittarin toimintatapaa? Minä en vaihda sitä koskaan. Laukaisimen vieressä, erinomaisella paikalla on siis nappi, jolla ei ole mitään käyttöä. Herkkyyssäätö pitäisi olla tällä napilla ja valonmittaustavan valinta vaikka siellä missä herkkyyden valinta on nyt, eli takaseinässä.

Toinen ominaisuus, joka ei ole täysin sopusoinnussa kameran muiden ominaisuuksien kanssa on pieni puskurimuisti. Nikon D7000 on nopea kamera, mutta nopean toiminnan kuvaamisessa puskurimuisti täyttyy liian äkkiä.

Nikon D7000 on erinomainen kamera, mutta kuten sanottu, se ei tee kenestäkään parempaa kuvaajaa. Se kannattaa muistaa, kun haaveilee uudesta kamerasta. Minäkin ostin Nikon D7000:n, mutta en ainakaan vielä ole havainnut mitään uuden kameran aiheuttamaa parannusta kuvissani.

Yksi välillinen hyöty uudesta kamerasta on. Otan Nikon D7000:n varustettuna Nikkor 35 mm f/1.8 objektiivilla mukaani lähes joka paikkaan, koska se on suhteellisen pieni yhdistelmä ja siksi saatan ehkä joskus kuvata hienon kuvan, joka muuten jäisi kuvaamatta. Paras kamerahan on se, joka on mukana.

Videoita sen sijaan olen kuvannut, koska minulla ei aikaisemmin ole ollut järkkäriä, jolla olisin videoita voinut kuvata.

Yksi syy D7000:n hankintaan oli tietenkin se, että haluan kokeilla pikkukennnoisille tarkoitettuja objektiiveja sinua ja kaikkia lukijoitani varten. Aikaisempi pikkukennoinen kamerani Nikon D40 antaa liian hyvän vaikutelman objektiiveista, koska siinä on vain 6 megapikselin kenno. Nikon D7000 erottelee objektiiveista jyvät ja akanat.

Nikon D40 on edelleenkin suositukseni, jos etsit edullista järkkäriä. Niitä saa käytettynä alle pokkarihintojen ja rahalleen saa siinä todella hyvän vastineen. Useimmilla Nikon D40 kameroilla on kuvattu vain muutama tuhat kuvaa ja ne ovat siinä mielessä lähes uuden veroisia.

Jos painotus on videokuvauksessa, niin Sulantoblogin vuoden kamera on Panasonic GH2. Se on hyvä valokuvakamera ja erinomainen videokamera.

Panasonic GH2 testivideo

Minulla oli Panasonic GH2 lyhyessä kokeilussa. GH2 eroaa G2:sta erityisesti video-ominaisuuksiensa puolesta ja koska aikaa oli vähän, niin keskityin ainoastaan videoon.

GH2:ssa on kosketusnäyttö, joka on valokuvauksessa melko turha, mutta videokuvauksessa erinomainen. Esim. tarkennuspisteen valinta koskettamalla näyttöä sopii videokuvaukseen täydellisesti ja toiminnan kruunaa todella nopeasti toimiva tarkennus.

Kääntyvä takanäyttö on luonnollisesti hyödyksi videokuvauksessa, mutta taas kerran oli pakko äimistellä Panan sähköisen etsimen hienoa kuvaa.

Panasonic GH2:ssa on videokuvaukseen paljon säätöjä ja vaihtoehtoja, joihin kannattaa perehtyä huolella. Aloin kuvata videota ja olin laittanut kameran päällä olevalla säätimellä kertatarkennuksen toimintaan, mutta silti kamera tarkensi jatkuvasti. Hetken ihmettelyn jälkeen selvisi, että videovalikossa on erillinen määrittely tarkennukselle videokuvauksen aikana.

Panassa on täydelliset käsisäädöt videon valotukselle. Kuvaaja voi valita aukon, ajan ja herkkyyden mielensä mukaan. Tämä onkin miltei välttämätöntä, kun tehdään jotain edes puoliammattilaistuotantoa tai vastaavaa.

Videokuvan laatu näytti mielestäni todella hyvältä ainakin ISO 3200 herkkyydelle asti. 14 - 140 millinen kittizoomi sopii erinomaisesti yleislasiksi videolle, ja tarvittaessa m4/3 järjestelmään saa miltei minkä tahansa objektiivin kiinni, jos haetaan vaikka valovoimaa tai muuta erityispiirrettä.

Panasonicin pitkä osaaminen videopuolella näkyy GH2:ssa, mutta ei se hullumpi valokuvakamerakaan ole. Ok, ei GH2 täydellinen ole, esim. takasenän nuolinapit ovat aika pienet ja kuvaustavan valintakiekossa kameran päällä on tarpeettoman monta vaihtoehtoa, jotakin epätäydellistä mainitakseni.

Kokonaisuutena Panasonic GH2 on kuitenkin harkittu, ja hyvä kompromissi valokuvaus- ja videokameran väliltä. Ehkä jopa paras sellainen tällä hetkellä.

Tässä tärkeimmät mieleen jääneet seikat lyhyen kokeiluni ajalta. Jos haluat lukea perusteellisemmin Panasta, niin eräs jopa uuvuttavan yksityiskohtainen testi löytyy täältä.

Yllä olevan kokeiluvideon kuvauksessa käytin 14 - 140 mm kittizoomin lisäksi uutta 100 - 300 millistä zoomia.